Naïvia realismia Pohdintoja todellisuudesta, elämästä, arvoista ja monesta muusta.

Samankaltaisia perussanoja suomen ja ruotsin kielessä

Ruotsi on indoeurooppalainen germaaninen kieli ja suomi suomalais-ugrilainen. Kielemme kuuluvat siten täysin eri kieliperheisiin. On ymmärrettävää, että myöhempinä aikoina suomen kieleen on tullut germaanisia lainasanoja. Se kuitenkin ihmetyttää, että miten niin perustavaa laatua olevat sanat kuin suomen "poika" ja ruotsin "pojke" ovat niin samanlaisia. Vielä kummallisempaa, että suomen persoonapronomini "hän" on niin lähellä ruotsin persoonapronomineja "han" ja "hon". Entäpä kuinka suomen "vesi" voi olla niin lähellä saksan "wasser"-sanaa? Ei ruotsin "vatten" myöskään kaukana ole.

Mitä muita samankaltaisia sanoja tulee itsellesi mieleen, joille on ollut ikiaikainen tarve ja ne yllättäen ovat niin samanlaisia näiden eri kieliperheiden kielissä? Mikä on selityksenä näiden sanojen samankaltaisuudelle? 

P.S. Ihmettelylle on aihetta myös, että iranilaisten farsi-kielessä kiitos on "merci" eli tismalleen sama sana kuin ranskan kielessä. Ne kuuluvat toki samaan kieliperheeseen, mutta välissä on paljon maata.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Ruotsalaiset hallitsivat täällä pitkään, ja sana "hän" on voinut muodostua suomenkieleen sitä kautta. Muutenkin sanat periytyvät, esimerkiksi vuonna 1887 syntynyt isoisäni ei puhunut koskaan huutokaupasta vaan "auksuunista". Polsteri (polster, tyyny) oli aivan normaali arkikielen sana vielä minunkin lapsuudessani. Sitäpatsi tyynykin (dyna) on lainasana naapurista.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Lainasanoja oli myös toiseen suuntaan. Pojke-sana on suomesta lainattu ruotsiin ja on vastaus blogistin yhteen kysymykseen.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Minun synnyinseudullani kutsuttiin varsinkin ilkeyksistä kiinni jääneitä poikia "kosseiksi". Gosse taitaa olla peräisin ruotsinmaalta?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Hän" ei ole tullut suomen kieleen ruotsista. "Hän" sanan johdannaisia käytetään aina lyydiä myöten kaukana Äänisen rannalla. Päinvastoin voisi ajatella, koska ruotsin "han/hon" poikkeaa tyystin saksan "er/sie" tai englannin "he/she" pronomineista. Mutta ei sekään sitä selitä, sillä "han" on myös tanskassa aina Schelswig-Holsteinin murteita myöten.

En tiedä onko tuota arvoitusta kukaan ratkaissut.

"Vesi" -sana puolestaan ei tule germaanisesta kantakielestä. Se on unkarissakin "víz". Voi siis olla, että "vesi" ihmisen yhtenä tärkeimmistä perussanoista on niin vanhakantaista, että samankaltaisuutta esiintyy jopa eri kieliperheiden kanssa.

Mutta mistä tulee suomen kielen sana "äiti", jonka vastinetta ei esiinny missään lähisukukielessä?

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Tuskin on sattumaa, että ruotsin han ja hon muistuttavat saksan sanoja Hahn ja Huhn. Mutta ovatko ne alun perin tarkoittaneet kukkoa ja kanaa vai esim. yleisemmin urosta ja naarasta, on asia, johon joku kielitietelijä voisi osata vastata.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En tiedä tuosta farsin kielen "merci" -sanasta, sehän kirjoitetaan tietysti farsilaisilla merkeillä eikä ainakaan tuon translitteroinnin pohjalta voi tehdä suoranaista johtopäätöstä ranskan lainasanasta. Samankuuloisuus voi olla sattumaa tai sitten sana on omaksuttu persialaisten kauppiaitten lanseeraamana yleiskieleen vähän niin kuin suomen slangin "tänks".

Väitetäänhän myös, että japanin "arigato" on portugalin kielen laina "obrigado" -sanasta. Japanin kielessä on eri tilanteisiin liittyen paljon kohteliaampia "kiitos" -sanoja, jotka ovat taatusti omaa perua.

Sen sijaan farsin kielen rakenteessa on jotain samaa kuin suomalaisugrilaisissa kielissä, siis sellaista, mikä poikkeaa vaikkapa germaanisista kielistä. Esimerkiksi "Minä rakastan sinua" äännetään farsiksi "män shomara tustaram" (aivan niin kuin suomalainen tuon lukisi paino ensimmäisellä tavulla) ja on suoraan käännettynä "minä sinua rakastan". Huomatkaa, että kielen "sinä" -sana "shoma" on taivutetty partitiiviin "shomara" (vrt. sinuA), jollaista ei esiinny germaanisissa kielissä. Samoin tuo yksikön ensimmäisen persoonan preesensmuoto "tustaram" on identtinen unkarin kielen m-päätteen kanssa.

Elijas Bijur

Sietää katsastaa pari sivustoa:

http://www.elisanet.fi/alkupera/Index.html

http://muinainensuomi.foorumimme.com/index.php

Noilla sivuilla näiltäkin palstoilta tuttu Jaakko Häkkinen kirjoittelee mielenkiintoisia.

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset