Naïvia realismia Pohdintoja todellisuudesta, elämästä, arvoista ja monesta muusta.

Saattaako Jumala meitä kiusaukseen?

Isä meidän -rukouksessa on kohta, joka kuuluu "[...] äläkä saata meitä kiusaukseen [...]".

Onko kyseessä Jumalalle suunnattu käsky vai pyyntö?

Onko se siis Jumala, joka meidät kiusaukseen saattaa?

Jos Jumala saattaa meidät kiusaukseen, niin kysessähän on oltava Hänen tahtonsa. Miksi siis pyydämme tai vaadimme Häntä toimimaan toisin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Veikko Vitikainen

Kiusaukseen saataminen on eri asia kuin kiusaukseen sortuminen. Ehkä rukouksessa pyydetään voimaa pysyä erossa kiusauksista???.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Minusta kiusaus on tilanne, jossa riski syntiin sortumiselle kasvaa. Viisas osaa pysyä erossa tilanteista eli kiusauksista, joissa on vaarana sortua tekemään syntiä. Esim. firman pikkujoulujen skippaaminen voi olla viisasta sikäli, että siinä välttyy kiusauksille altistumiselta. Ehkä siksi hartaat uskovaiset eivät niissä viihdy.

Veikko Vitikainen

Eihän naisten kanssa pelehtiminen ole syntiä jos ei ole tarkoitus pettää ketään. Kaksi sinkkua voi tehdä mitä tahansa sexin alueella jos heistä se
on toisilleen sopivaa. Raamattu sanoo että parempi naida kuin palaa vaikka pikkujouluissa, se on jopa suositeltavaa. Tätä ei voi sanoa kiusaukseksi.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Tässä luullakseni on se ajatus, että ahdistus/kiusaus/Saatana on meidät saartanut ja vaanii jokaista virheaskelta. Rukouksessa siis itse asiassa pyydetään: saata meidät kiusausten ohi.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

saata meidät kiusausten ohi.

Tämä siis tarkoittaa, että saata meidät sellaisten tilanteiden ohi, joissa on vaarana sortua syntiin.

Olisi eri asia pyytää Jumalalta, että "[...] anna meille voimaa vastustaa kiusauksia."

Johan Lom

"... ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet."

Tässä kohden rukousta kehoitamme Jumalaa ottamaan meistä oppia!

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Tai myönnymme vaatimaan anteeksiantoa vain samassa mitassa kuin itsekin annamme.

Goooglaamalla löytyy valtavan pitkiä selityksiä. Teologit ja vapaa-ajattelijat, auttakaa nyt!

Veikko Vitikainen

Voihan sen noinkin väärin kuvitella.

Johan Lom

Mutta kyllä Herran Siunauksessakin on aika tylyä käskytystä:

"Herra varjelkoon ja siunatkoon meitä! Herra valistakoon kasvonsa meidän puoleemme ja olkoon meille armollinen!"

Jumalalta ei siinä mitään kysytä, kunhan toimii ohjeidemme mukaisesti!

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Tuossa ei käytetä kylläkään käskymuotoa vaan tuollaista "tapahtukoon näin" -muotoa, joka merkitsee toivon ilmausta ja antautumista toisen armoille. Jos käyttäisi ilmauksia "Herra, varjele ja siunaa meitä! Herra, valista kasvosi meidän puoleemme ja ole meille armollinen", niin silloin olisi kyse käskymuotoisista vaatimuksista, joskin sävy olisi siltikin mielestäni antautuva, koska siinä tunnustetaan Herran ylemmyys sikäli, että on hänen valtansa alla tehdä noin jaloja tekoja.

Jos yritysjohtaja vaatisi katujuoppoa olemaan itseään kohtaan armollinen, olisi se tulkittavissa tavallaan toisen edessä antautumiseksi.

Veikko Vitikainen

"valista kasvosi meidän puoleemme ja ole meille armollinen",
Tämän täytyy olla käännösvirhe, luulen oikean käännöksen olevan "valaise kasvosi jne....."

Johan Lom

Wanhassa lakitekstissä kuitenkin lukee:

"Wikapää tähän rikokseen wetäköön sakkoa kaksisataa riikintaaleria."
Onko se toivomus?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #13

Onko se toivomus?

Kieltämättä, ei se toivomus ole. Toisaalta ei se käskykään ole. Se on jonkin sortin julistus tai loitsu; toisaalta myös kiroukseen pätevä ilmaisutapa. Kyösti Kallioko se oli, joka sanoi kirjoittaessa välirauhansopimusta "Kuivukoon käteni, joka tämän allekirjoitti". Siinä ikään kuin kutsutaan suuret voimat saattamaan toteen jokin asia. Yhteen objektiin kohdistetusta käskystä ei kuitenkaan ole kyse.

Tapio Neva

Pitäisi tietää alkuteksti niin sävyn voisi arvata siitä.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Mielenkiintoinen aihe.

Yksi ajatus, mikä tuli, liittyy Jeesuksen kiusauksiin erämaassa sekä koko loppuosaan: "And lead us not into temptation, but deliver us from evil. For thine is the kingdom, and the power, and the glory, for ever."

Kiusaajahan nimenomaan esitteli erämaassa Jeesukselle maailman rikkauksia, jotka antaisi, jos Jeesus vain kumartaisi häntä. Rukous sen sijaan muistuttaa, että Jumala todellisuudessa omistaa kaiken, ja jos kiusaajalla on jotain hallussaan tässä maailmassa, niin se on vain Jumalan sallimusta.

Toisaalta rukouksen loppukaneetin voidaan toki ajatella koskevan koko rukousta eikä vain kiusausosuutta. Mutta..?

Mattijii Siikala

http://www.oliversacks.com

Maailman kuuluisin neurologi ja ravintona kannabis ja LSD.
Ajattelin vaan että Pekkaa kiinnostaa aihe.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Kiitos vain!

Kyllä aihe kiinnostaa. Niin positiiviset kuin negatiivisetkin puolet noissa aineissa. Minulla on jotenkin sellainen tuntu lukemani ja kuulemani perusteella, että yhteiskuntaa voitaisiin viedä yllättävänkin paljon parempaan suuntaan paremmalla päihdepolitiikalla, psykedeeliterapialla ja enteogeenisilla/esoteerisillä kokemuksilla. Olen kyllä avoin sillekin vaihtoehdolle, että noista aineista ei ole mitään hyötyä kenellekään, joskaan vielä ei ole eri lähteiden perusteella siltä vaikuttanut.

Mattijii Siikala

Kirjoittaisin aiheesta blogin, mutta kun lupasin itselleni että en enää yhtään kirjoita.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Jalo piirre, Matti, sinussa, että pyrit pitämään lupauksesi.

Mielelläni kuitenkin lukisin, jos kirjoittaisit. Voit vaikka miettiä siltä kantilta, että oliko itsellesi antama lupaus edes viisas. Jos lupaus ei ollut viisas, niin voihan sitä harkita, että pyörtää sen, jos siitä seuraa enemmän hyvää kuin huonoa.

Täältä löysin linkin Oliver Sacksin yhteen videopätkään, joka puhuu mm. LSD:stä.

http://www.openculture.com/2012/08/this_is_what_ol...

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Oliko tarinan ydin:" ...koin suuren (LSD-)mielihyvän kuten muutkin mutta sillä ei ollut mitään sisältöä."? Vain ymmärsinkö väärin?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #21

Jyrki:

Mikäli tarkoitat tuota linkkaamaani Oliver Sacks -videota, niin tuossa mainitsemassasi kohtaa hän puhuu toisesta aineesta, voimakkasta addiktiota aiheuttavasta stiumulantista, amfetamiinista. LSD:n kohdalla hän puhui lähinnä siitä, kuinka kokemus aineen kanssa auttoi ymmärtämään hallusinaatioita ja ihmisiä, jotka kokevat niitä.

Minusta kiinnostavaa LSD:ssä ei ole, että se voi aiheuttaa suurilla annoksilla hallusinaatioita, vaan se, että se voi mahdollisesti parantaa ihmisen alkoholismista ja muista addiktioista oikein hyödynnettynä.

Ohessa BBC:n uutinen vuoden alusta:
http://www.youtube.com/watch?v=HtooVcEoLlw

Viime vuonna julkaistussa kirjassaan the Psychedelic Explorer's Guide, kirjoittaja ja psykologian professori (mm. Harvard ja Stanford) David Fadiman kuvaa, että LSD voi saada henkilön menettämään kiinnostuksensa juomiseensa ilman tarvetta vastustaa kiusausta, kun taas esim. AA-kerhossa pyritään nimenomaan rakentamaan ihmisistä tarpeeksi vahvoja vastustamaan juomisen himoaan. Eli LSD (tai uskoon tulo) voi poistaa himon kokonaan, kun taas AA-kerhossa pyritään rakentamaan vahvempaa itsekontrollia, jolla voittaa juomisen himo.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen Vastaus kommenttiin #22

Uskotaan. Vaarana saattaa olla krooninen psykoosi tai skitsofrenia, näin ainakin varoitellaan. Tässä mentiin jo sivuraiteille, mutta samalla tulikin pohdittavaksi kiusausten monimuotoisuus. Alkoholisti saattaa tuntea kiusausta päästä ongelmastaan LSD:n avulla, mutta uskonnollinen kotiväki tuntee kiusausta painostaa håntä toisenlaiseen, "oikeaan" tapaan. Aasinsilta.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #23

Uskotaan. Vaarana saattaa olla krooninen psykoosi tai skitsofrenia, näin ainakin varoitellaan.

Pitää paikkansa, mutta todennäköisyydet ja riskeille altistavat tekijät tulisi ensin tuntea, ennen kuin tulee tehdä pitemmälle meneviä johtopäätöksiä. Jos riskin sieto on 0, niin silloinhan mm. yksityisautoilu tulisi kieltää, koska ihmisiä joutuu päivittäin liikenteessä onnettomuuksiin. Arvioitu riski pysyvälle psykoosille eri lähteistä riippuen vaihtelee n. 1/100 - 1/1000 väliltä, mutta näissäkin tapauksissa ennaltaehkäisevällä seulonnalla ja oikeaoppisella tilanteella oltaisiin mahdollisesti voitu välttää negatiivisia seuraamuksia.

Voisi ajatella niin, että jos 1000:lle juopolle annettaisiin yksi LSD-terapiasessio, n. 60% heistä olisi juomatta puolesta vuodesta vuoteen ja 1-10 saattaisi saada pysyvän psykoosin. Jälkimmäistä lukua voitaisiin pienentää ennaltaehkäisevällä ja asiantuntevalla seulonnalla ja asianmukaisilla valmisteluilla.

http://en.wikipedia.org/wiki/Lsd

Tässä mentiin jo sivuraiteille, mutta samalla tulikin pohdittavaksi kiusausten monimuotoisuus. Alkoholisti saattaa tuntea kiusausta päästä ongelmastaan LSD:n avulla, mutta uskonnollinen kotiväki tuntee kiusausta painostaa håntä toisenlaiseen, "oikeaan" tapaan. Aasinsilta.

Ensinnäkään Raamattu ei missään kohtaa kiellä LSD:n kaltaisten aineiden käyttöä tai hyödyntämistä parannuskeinona. LSD:tä voidaan ajatella psyykelääkkeenä, siinä missä esim. muita mielialalääkkeitä, jolla tällä hetkellä vain sattuu olemaan erinäisistä syistä johtuen laiton status. Alkoholi on niin kammottava sairaus ihmiselle itselleen ja hänen lähipiirilleen, että jos LSD-terapiasta tulisi varteenotettava ja toimiva hoitomuoto Suomessa, olisi suorastaan moraalitonta kieltää ihmiseltä pääsy tällaiseen hoitoon.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen Vastaus kommenttiin #24

Usein lääkkeen ja päihteen ero on vahvuus, saatavuus, muoto, tutkimustausta ja käyttötarkoitus, eikä vaikuttava aine.

Mattijii Siikala

LSD on maailman väärinymmärretyin lääke. Gary Grant teki koko uransa vaikutuksen alaisena. Moniko tekee sen kännissä?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Unohtaa ei sovi myöskään Francis Crickiä (DNA:n löytäjä) ja Cary Mullinsia (polymeraasiketjureaktion löytäjä). Molemmat nobelisteja. Molemmat ovat sanoneet LSD:n auttaneen heitä löydöksissään.

Anis Harran

Käännöskukkanen. "Saattaa" ei tässä tapauksessa viittaa Jumalan aktiiviseen vaan passiiviseen osallisuuteen, se tulee ymmärtää "älä anna meidän joutua" ja on vieno pyyntö tyyliin "varjele meitä pahalta."

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Käännöskukkanen. "Saattaa" ei tässä tapauksessa viittaa Jumalan aktiiviseen vaan passiiviseen osallisuuteen, se tulee ymmärtää "älä anna meidän joutua" ja on vieno pyyntö tyyliin "varjele meitä pahalta."

"Varjele" olisi ymmärrettävämpi sanavalinta ehdottamasi merkityksen välittämisessä, mutta "...äläkä saata..." sisältää kiellon ja käskyn. "Saattaminen" on mielestäni aktiivisempaa tekemistä kuin "antaa tapahtua".

Olisi minusta jopa ymmärrettävää, että Jumala saattaisi meitä kiusauksiin testatakseen käytämmekö vapaata tahtoamme oikein ja rakastammeko Häntä. Tuossa rukouksen osassa ihminen ikään kuin haluaa päästä elämässään vähällä, eikä halua joutua pahojen valintatilanteiden eteen, joissa vapaa tahto joutuisi kovalle koetukselle.